Mittari näyttää yheksääkymppiä, jarrut on epäkunnossa, lauletaan muistaakseni lastenlaulussa, jonka opin itsekkin muinoin, kun tyttömme olivat Luokkasen Sinikan ja kumppaneidensa äärimmäisen loistavissa opeissa seurakuntamme kerhoissa. Kiitos niistä ajoista; tuli vaan reissussa  taas kerran pakkasessa ajaessani mieleeni!!! Sitä en tiedä, että mitä toista autoa sompaillut Honkasen Viljo mietiskeli.

Launtai-aamuna 20.2.2010 mittari oli valitettavasti kunnossa kun se näytti peräti -39 astetta pakkasta, kun suuntasimme B-tyttöjen kanssa yhtä monista entisistä kotipaikoistani; Raahea kohti. Meininkinämme oli pelata B-tyttöjen supersarjan pohjois-suomen lohko 1:n pelit päätökseen. Kun muinoin asuin Raahessa; juoksin maratoneja ja vähän lyhempiäkin kisoja, mutta nyt ei ollut ”juoksuaika”, vaan kysessä oli lentopallo, jota en edelleenkään tosin suostu ottamaan ”elämää isommaksi asiaksi”, vaikkakin minulle tosi tärkeäksi ”elämänkumppanikseni”!!!

Pari viikkoa aikaisemmin tytöt turnasivat Kuusamossa. Siellä neitimme voittivat yllättäen kotijoukkue PaKa:n erin 2-1. Nyt Raahessa tuli takkiin samoin luvuin. PaKahan selvisi syksyn mittelöistä SM-sarjaan, mutta ei sinne lähtenyt. Valitettavasti jatkoerän ratkaisupalloissa tapahtui joukkokolari kun hurmiossa palloa lattianpinnasta hakeneet Heidi Valkola ja Sanna Kokko rysähtivät pahannäköisesti samaan kasaan. Joukkueen profiilipelaaja Sanna satutti nilkkansa siihen malliin, että turnauksen pelit oli sitten siinä. Heidi selvisi henkisillä kolhuilla?

 Seuraavana oli vuorossa peli Kiimingin Urheilijoita vastaan joka kaatui helposti Kuusamossa, mutta vei nyt eka erän Sannan sivuun jäämisestä järkyttyneeltä porukaltamme kahden pisteen turvin. Toiseen erään laitoimme sitten vartavasten Oulusta paikalle ajaneen toisen valmentajamme Eija Kokon kanssa pelijärjestyksen likemmäksi sitä peruspermanenttiamme ja sitä myöten pelin päätyttyä Merikadun alamittaisella kentällä kuului muinoin sanoittamani biisi:” Hei, hei, hei, PuU kaadu ei!!!

 Kotijoukkue RaLePa kaatui sitten seuraavassa koitoksessa kakkossarjapelaajineen Eijan johdolla kumoon erin 2-0. Itse olin tuolloin suuresti ”rakastamallani” (murr!!!) shoppailukierroksella, mutta eipä Raahestakaan löytynyt minulle kenkiä!!!

 B-tyttöjen sarjassa on sellainen kummajainen että siellä pelaa C-poikiakin, tosin sarjan ulkopuolella. Ikävä kyllä poikapuolen lentopallon tilanne on alueellamme tämä. Kuusamossa tyttömme hävisivät lohkossamme pelaavalle PaKa:n C-pojille niukasti erin 2-1. Raahessa vastakkain pelatessamme eka erä oli aika tiukka, toinen ei. Otimme pelin siltä kannalta että pelataan vaan se pois ja viimeiseen viidenteen peliin sitten taas kaikki peliin. Niinpä ”liippakylän gringot” voittivat pelin 2-0.

 Viimeisessä pelissä jossa kohtasimme toistamiseen kotijoukkue RaLePan, kentällä oli vain yksi joukkue joka pelasi voitosta. Onneksemme se olimme me. Jenni Timonen-Nissi syötteli vaikeita aloituksia siten mitä niitä yleensä tuossa salissa pystyi syöttämään; kenttä oli ilmeisesti alamittainen ja takaraja kiinni seinässsä! Miksi näissä saleissa saa turnauksia järjestää??? Raahessakin on liikuntahalli!!! (Rovaniemen salit myös???)

 Tämä turnaus toi mieleeni todella vaivattomasti pelanneen edellisen kauden joukkueeni. Tällä kaudella olemme kokeilleet rohkeasti ja pelaajien suostumuksella uusia asioita, ja ainakin tässä turnauksessa ne toimivat aika sypäkästi. Heidi ja Pätsin Juuli ovat saaneet rutkasti juonikkuutta

ja kovuutta keskihyökkäyksiinsä, varsinkin Heidin kädet kävivät kuin saluunan ovet! Jennin passit olivat kauden parasta, Honkasen Anu ja Sanna (loukkaantumiseensa asti) kantoivat perinteisesti suuren vastuun nostoista ja hyökkäyksistä, Vihosen Kati otti mukavia torjuntoja ja kun Häyrysen Paula ja Saarijärven Annikakin intoutuivat esittämään kauden parastaan, niin tuloksena on se, että olemme lohkomme kakkosia tasapisteissä lohkovoittajan PaKa:n kanssa. Eräsuhdekkin on sama, mutta pikkupisteet ovat meillä hitusen huonommat.

 Tyttöjen otteita saadaan seurata kotoisessa liikuntahallissamme joko 20.3. tai 21.3. Silloin pelataan Pohjois-Suomen supersarjan sijoista 1-8. Jatkuuko tyttöjen hyvät esitykset tuolloin? Sen tiedät parhaiten kun tulet paikanpäälle otteita seuraamaan ja kannustamaan! Mukana tuolloin myös

                                   Kokko Timppa Livolta