Tämä aika vuodesta on sitä aikaa kun Pudasjärven lentopallokasvatit ovat pitäneet  tapanaan haalia maailmalta SM-mitaleita. Eipä ollut poikkeus tämäkään kevät. Sunnuntaina 18.4. PuU:n B-pojat voittivat SM-kultaa Virroilla pelatussa lopputurnauksessa. Pirisen Juhan ja Pesälän Veskun suojatit voittivat mestaruuden näytöstyyliin!!!

 Vain hetkeä aikaisemmin samana päivänä voittivat SM kultaa Petteri Parkkisenniemi, Teppo Heikkilä ja Janne Kokko Oululaisen Sun Volleyn riveissä. Aiemmin PuU:ta edustaneita pelaajia seurassa ovat myös Janne Kangaskokko sekä Anssi Hakala. Ilkka Sammelvuo päätyi hopealle Pielaveden Sammon riveissä kuten myös siskonsa Riikka Sarna (os. Sammelvuo) HPK:n riveissä, muutamia päiviä aikaisemmin.

PuU:n kirkkain tähti Tuomas Sammelvuo pelaa Puolan sarjassa välieriä. Välierät siirtyivät Puolaa kohdanneen vakavan lentokonekatastrofin vuoksi. On paikallaan julkaista Tuomaksen CV ja hänen henkilökohtaiset terveisensä. Kaikkien aikojen paras suomalainen lentopalloilija on päättänyt lopettaa pelaajana todella ansiokkaan maajoukkueuransa. Lentopalloilijan ura toki jatkuu maailmalla kenties kauankin, mutta kesät mestari haluaa pyhittää perheelleen ja toivottavasti heinäkuun lopulla pari päivää pudasjärveläisille lentopallofaneilleen.

 Onnea mitalisteille ja menestystä Tuomakselle

                        Kokko Timppa Livolta

Terve!

Pelaan tällä kaudella Zaksa Kedzierzyn-Kozlen joukkueessa Puolassa. Pikku kaupunki on lähellä Katowiceä ja puolentoistatunnin matkan päässä Krakovasta. Eteläistä Puolaa siis. Joukkueena selvitimme juuri tiemme välieriin, eli taistelemme mitalista kauden päätteeksi. Runkosarjassa oli kakkosia ja pelasimme myös Euroopan CEV-Cupia, jossa pääsimme ihan lopputurnauksen porteille, mutta lento katkesi italialaiselle Piacenzalle yhdellä erällä. Kausi on sujunut siis loistavasti tähän asti ja haaveissa tottakai on, että jonkinlainen kilkutin riippuisi kaulassa, kun sarja loppuu.

Omaan kauteeni olen tyytyväinen. Olen pelannut mielestäni tasaisen varman kauden ilman suurempia notkahduksia. Se on aina tärkeää. Sitä joukkueet myös pelaajassa arvostavat. Tietää aina suurinpiirtein mitä saa, kun palkkaa Pudasjärven kasvatin joukkueeseen...heh heh, vitsi vitsi. Ikääkin on kertynyt jo 34-vuotta, vaikka toisaaltahan se ei ole ikä eikä mikään. Mutta sen verran vuosia on mittariin ropissut, että ne johtivat  siihen päätökseen, että sanoin ei kiitos Suomen maajoukkueelle. 16-vuoden taival miesten maajoukkueessa on ainakin pelaajana nyt ohi. On aika levätä kesäisin, ladata akkuja tulevaan kauteen ja huolehtia perheestä, jota en viime vuosina liikaa ole nähnyt. Toisaalta on haikea jättää suomipaita, sain kantaa sitä kapteeninakin 12 vuotta ja se on sellainen kunnia, josta oli tottakai vaikea luopua. Kun pelejä seuraa tästedes katsomosta käsin, tunkevat kylmät väreet maammelaulun soidessa selkään, se on ihan varma.

Täällä Puolassa lentopallo on kovassa kurssissa. Laji on todella seurattu, sarja on kova, perinteitä riittää jne. Ja innostusta on entisestään lisännyt viimevuotinen Euroopan mestaruus. On aika vaikea löytää täällä paikkaa, jossa joku ei sinua ainakin tunnistais. Pelejä tulee tv:stä2-3 joka kierrokselta, joten näkyvyyskin on taattu. Kaiken kaikkiaan kausi täällä on ollut hieno kokemus ja mielellään täällä jatkaisi ensi kaudellakin. Mutta sen näkee sitten myöhemmin. Tämä ammatti on sen verran tuulinen, että ei koskaan voi tietää mistä itsensä vuoden pääst löytää. 

Olen tosi ylpeä, että saan kirjoittaa kuulumisiani sinne kotikylän suuntaan. Pudasjärvi on aina kirkkaana mielessä synnyinpaikkana. Kiva on taas kesällä tulla piipahtamaan siellä. Toivottavasti Pudasjärven lentopalloperinteet säilyvät jatkossakin, ovat ne sen verran arvokkaat. Kiitoksia kaikille teille tämän jutun lukijoille. Toivotan teille hyvää kevättä ja toivottavasti aurinkoista kesää.

terveisin Tuomas Sammelvuo